väsymyksen lisäksi on ollut vastoinkäymistä, mutta myös ilonaiheita.

Armas sai tänään Hämeenlinnassa Suomen muotovalion tittelin, hyvät arvostelut ja kauniit pokaalit ja ruusukkeet. En malttanut sitten pysyä sängyssä, kun kasvattaja ilmoitti asian. Sitten ajoinkin Ida mukana Armasta hakemaan noin 200 km, Ida mukana siksi, etten nukahda rattiin. Viime yö oli siis yövuoro. Kun kotiin palasin, alkuun kaikki vaikutti olevan ihan ok, mutta sitten yllättäen Aquliina rupesi kiljumaan ja se kyllä kuullosti minun korvaani avunpyynnöltä. Kun sitten menin taas pentuja katsomaan, ne olikin aivan naatteja ja nuutuneita. Nestettä niskaan Armaksen kasvattajan ohjeiden mukaan, soitto eläinlääkäriin ja lisänestettä (keittosuolaa) hakemaan paikallisesti sairaalasta. Lisää ruiskuja ja neuloja ja noin 3 tunnin kuluttua pennut oli taas tissillä. Tulin sitten täysin totaalisen uupuneena yövuoroon (noin 4 tuntia nukuttuani), kiskoin energiajuomia ja nyt tuntuu, että omakin sydän tykyttelee (toivottavasti saan sairaslomaa pienellä tykyttelyllä, että pääsen vauvoja hoitelemaan :) ). 

Toivottavasti tämä yövuoron aikana annettu keittosuola, paikallisessa sairaalassa, auttaa vauvoja selviämään aamuun. Sitten taas aamua jatkan kotona.